eka jäätelö tälle kesälle töissä!! aivan taivaallista...
Monday, April 28, 2014
Wednesday, April 23, 2014
Mai pen rai ! Thailand 2014
Käytiin siis tossa Thaimaassa vähän pyörähtää Sannin ja Sannan kanssa kolmisen viikkoa ja viime pe kotiuduttiin takaisin. Brunaa tuli pintaan hyvin, tatska selkään ja pari tulehtunutta jalkaa myös tuotiin tuliaisina bäkkiin. Ihan mahtava reissu, joka siis alkoi Pak Chongissa jossa tavattin Antti ja Samatcha.
Siellä vietettiin neljä ensimmäistä yötä ja tutustuttiin paikalliseen elämään keskellä Thaimaan sisämaata. Minibussilla matkattiin siis Bangkokista noin 2.5 tuntia, jonka jälkeen pojat oli vastassa meitä. Samatchan tädin kämppä oli ihan Pak Chongin keskustassa, jossa me saatiin punkata sen ajan kun oltiin siellä. Ihan mahtava pikku kylä, ja ihania ihmisiä. Kaikki otti meijät avosylein vastaan ja reissun jälkeen tuntu sieltä kun ois uuden perheen saanu. Lapsia pörräs ympärillä niin ettei laskuissa pysyny ja muutakin sukua tuli moikkaamaan jatkusvasti. Pak Chongissa ei ihan hirveesti ehditty puuhailla mitää ja päivät oli tosi kuumia, mikä kyl näky porukan nukkumarytmissä, päivät nukuttiin ja illalla sit energiaa riitti. Käytiin kattomassa Buddhalainen luostari, uiskentelemassa, shoppailtiin, hieronnassa, poikien jalkapallomatsikin nähtiin ja tietenkin yöelämäänkin meijät pariin otteeseen vietiin.
Pak Chongista lähettiin sitten matkustamaan kohti Koh Phayamia kohti, etelään päin. Pojat päätti lähteä messiin, mikä oli kyllä ihan huippu homma, koska ei varmaan koskaan oltais selvitty hengissä sinne/päästy just siihen resorttiin jossa oltiin. Matka Bangkokista Ranongiin oli noin 10 tuntia, yön yli menevällä dösällä, mikä sinänsä ei edes ollut niin paha, mutta meillä melkein sattu niin, ettei saatu siihen dösään lippuja, koska jumituttiin Bangkokin keskustan ruuhkiin 2 tuntia, mutta loppujen lopuksi saatiin liput ja matka jatkui. Aamulla saavuttiin noin 5 aikaan aamulla Ranongin keskustaan, josta lähti botski kohti Koh Phayam Paradisea. Sannalle oli iskenyt vatsatauti jostain, mikä siinä kuumudessa ei kyl ollu mikään ihanin juttu... no saatiin veneeseen liput ja päästiin saarelle. Siellä vuokrattiin heti mopot, jotka on siis sen saaren ainoa menopeli, koska autoteitä ei ole. Niillä ajettiin viidakon poikki ja päästiin meijän resorttiin. Siellä meitä oltiin jo vastassa ja päästiin kolmen hengen bungaloviin tyttöjen kanssa ja pojat asutettiin omaan. Meijän bungalovi oli ihan rannassa, mikä oli kyl törkeen makeeta, koko ajan kuulu merin kohina ja aamulla pääs pulahtaa suoraa mereen ovesta. Sitte noin 20 metrin päässä oli rafla, mistä sai safkaa, pysty kuunnella musaa, lokoilla, ottaa päikkärit tai wifittää. Se oli sellanen yhteinen tila, missä kokoonnuttiin sen koko resortin asukkaiden kanssa melkee päivittäin. Phayamilla oli low season, eli turisteja oli normaaliakin vähemmän, mikä must oli tosi kiva, en ois ite ainakaan jaksanu kiljuvia kakaroita tai törkeitä brittituristeja.
Päätettiin jäädä tonne saarelle koko loppuajaksi, koska se vaan yksinkertasesti oli paratiisi. Niistä työtekijöistä meijän resortissa tuli ihan frendejä meille ja ne kyl autto meitä ihan kaikissa ongelmissa mitä tuli. Kaks viikkoa meni brunaa ottaen, syöden kaikkea eksoottista ja uutta, snorklaillen, tutustuen uusiin ihmisiin ja ottaen vaa iisisti. Käytiin yks päivä kalastamassa paikallisten kanssa, ja ne vei meijät myös kattelee saarta ja uimaan uusiin paikkoihin. Oltii kyl nii lucky et päästii messiin, koska oli paljon hauskempi reissu, kun että oltais menty sellasella turisti joukolla. Saatiin me pari fisuuki kiinni, jotka sitte kokattiin ja syötiin yhessä porukalla. Meijän resortin vieressä oli sellanen Hippy Bar missä käytiin melkein joka ilta seurustelemassa ja pelaamassa bilistä, siellä oli duunissa Uudi ja Jim, joide kanssa ystävystyttiin. Ne tuli aina pelailee ja juomaan meijän kanssa, ja yhen kerran pääsin jopa duuniin sinne!! Se paikan omistaja Jim tuli kysymään jos mä haluisin tulla duuniin yhtiin FullMoon partyihin ja minähän menin. 12 tunnin vuorolla siivoilin paikkoja, opettelin tekemään drinkkejä ja muuta pikkuhommaa. Olin kyl iha naatti 4 aikaa aamuyöstä kun baari meni kiinni. Jim tarjos mulle hommia ens seasoniksikin, jos vaan kiinnostusta olis! :D
Tässä meijän tie joka vei resortille!
tässä saaren keskustaa
meijän bungalovista kuvia
resortin raflasta
siellä ei ollut sähköä siis kun 18-22 joka päivä, muulloin mentiin kaasulla, akuilla ja kynttilänvalolla
me saatiin uus ystävä, Kirppu, joka nukku koko 2 viikkoa meijän bungalovin alla
Hippy Bar
käytiin pyörähtää Rainbow partyissä ja tytöt vähän maalattiin...
Meijän porukka, plus Tom ja Bao, Bao oli se joka loihti mulle tän tatuoinnin!
Ranongin bussiasemalta
pojat lähdössä takaisin Pak Chongiin, surulliset hyvästit... oli kyl niin outoo loppulomasta ilman niitä
sitte jotain puhelimesta löytyneitä kuvia
rainbow partyt oli järkätty täällä
sitte satuttiin olemaan vielä Thaimaassa kun siellä vaihtu vuosi, eli kolmen päivän vesijuhlan aikaan. Kaikki kasteltiin koko ajan ja samalla heitettin sellasta babypowderia, johon oli sekotettu väriainetta
tälläset söpöläiset seuraili myös mukana
tytöt kävi vähän kerää kookoksia...
ja sitten pakolliset tuliais kuvat, joista osa ryövättiin multa viimesenä päivänä Bangkokissa tosin.... kannattaa olla varuillaan tuktukeissa!
pakollinen hongthong pullo faijalle
ja sitte meijän pikku äksidentti mikä kävi kolmantena viimeisenä päivänä... Sanni ja Sanna vähän sekoili skootterin kanssa, jonka seurauksena kummanki tytön jalat auki ja tulehdukset niiihin ja antibioottikuurit. Mä sain sitte toimia omaishoitajana loppuloman :D pyörätuolilla kotiin!
Kaiken kaikkiaan ihan mahtava reissu, mutta seuraavalla kerralla enemmän lääkkeitä/sidetarpeita mukaan, vähemmän vaatteita ja paremmin suojakertoimia alkupäiviksi! Myös varovaisuutta ehkä enemmän... ;) ens kerralla haluisin myös olla hiukan pidempään! Suosittelen kyllä kaikille, mutta jos luksukseen ja palveluun on tottunut, kannattaa mennä jonnekkin muualle Thaimaassa! Jos seikkailuhenkeä ja pieni eräjorma asuu sisällä ni nokka kohti Koh Phayamia vaan :)
Siellä vietettiin neljä ensimmäistä yötä ja tutustuttiin paikalliseen elämään keskellä Thaimaan sisämaata. Minibussilla matkattiin siis Bangkokista noin 2.5 tuntia, jonka jälkeen pojat oli vastassa meitä. Samatchan tädin kämppä oli ihan Pak Chongin keskustassa, jossa me saatiin punkata sen ajan kun oltiin siellä. Ihan mahtava pikku kylä, ja ihania ihmisiä. Kaikki otti meijät avosylein vastaan ja reissun jälkeen tuntu sieltä kun ois uuden perheen saanu. Lapsia pörräs ympärillä niin ettei laskuissa pysyny ja muutakin sukua tuli moikkaamaan jatkusvasti. Pak Chongissa ei ihan hirveesti ehditty puuhailla mitää ja päivät oli tosi kuumia, mikä kyl näky porukan nukkumarytmissä, päivät nukuttiin ja illalla sit energiaa riitti. Käytiin kattomassa Buddhalainen luostari, uiskentelemassa, shoppailtiin, hieronnassa, poikien jalkapallomatsikin nähtiin ja tietenkin yöelämäänkin meijät pariin otteeseen vietiin.
Pak Chongista lähettiin sitten matkustamaan kohti Koh Phayamia kohti, etelään päin. Pojat päätti lähteä messiin, mikä oli kyllä ihan huippu homma, koska ei varmaan koskaan oltais selvitty hengissä sinne/päästy just siihen resorttiin jossa oltiin. Matka Bangkokista Ranongiin oli noin 10 tuntia, yön yli menevällä dösällä, mikä sinänsä ei edes ollut niin paha, mutta meillä melkein sattu niin, ettei saatu siihen dösään lippuja, koska jumituttiin Bangkokin keskustan ruuhkiin 2 tuntia, mutta loppujen lopuksi saatiin liput ja matka jatkui. Aamulla saavuttiin noin 5 aikaan aamulla Ranongin keskustaan, josta lähti botski kohti Koh Phayam Paradisea. Sannalle oli iskenyt vatsatauti jostain, mikä siinä kuumudessa ei kyl ollu mikään ihanin juttu... no saatiin veneeseen liput ja päästiin saarelle. Siellä vuokrattiin heti mopot, jotka on siis sen saaren ainoa menopeli, koska autoteitä ei ole. Niillä ajettiin viidakon poikki ja päästiin meijän resorttiin. Siellä meitä oltiin jo vastassa ja päästiin kolmen hengen bungaloviin tyttöjen kanssa ja pojat asutettiin omaan. Meijän bungalovi oli ihan rannassa, mikä oli kyl törkeen makeeta, koko ajan kuulu merin kohina ja aamulla pääs pulahtaa suoraa mereen ovesta. Sitte noin 20 metrin päässä oli rafla, mistä sai safkaa, pysty kuunnella musaa, lokoilla, ottaa päikkärit tai wifittää. Se oli sellanen yhteinen tila, missä kokoonnuttiin sen koko resortin asukkaiden kanssa melkee päivittäin. Phayamilla oli low season, eli turisteja oli normaaliakin vähemmän, mikä must oli tosi kiva, en ois ite ainakaan jaksanu kiljuvia kakaroita tai törkeitä brittituristeja.
Päätettiin jäädä tonne saarelle koko loppuajaksi, koska se vaan yksinkertasesti oli paratiisi. Niistä työtekijöistä meijän resortissa tuli ihan frendejä meille ja ne kyl autto meitä ihan kaikissa ongelmissa mitä tuli. Kaks viikkoa meni brunaa ottaen, syöden kaikkea eksoottista ja uutta, snorklaillen, tutustuen uusiin ihmisiin ja ottaen vaa iisisti. Käytiin yks päivä kalastamassa paikallisten kanssa, ja ne vei meijät myös kattelee saarta ja uimaan uusiin paikkoihin. Oltii kyl nii lucky et päästii messiin, koska oli paljon hauskempi reissu, kun että oltais menty sellasella turisti joukolla. Saatiin me pari fisuuki kiinni, jotka sitte kokattiin ja syötiin yhessä porukalla. Meijän resortin vieressä oli sellanen Hippy Bar missä käytiin melkein joka ilta seurustelemassa ja pelaamassa bilistä, siellä oli duunissa Uudi ja Jim, joide kanssa ystävystyttiin. Ne tuli aina pelailee ja juomaan meijän kanssa, ja yhen kerran pääsin jopa duuniin sinne!! Se paikan omistaja Jim tuli kysymään jos mä haluisin tulla duuniin yhtiin FullMoon partyihin ja minähän menin. 12 tunnin vuorolla siivoilin paikkoja, opettelin tekemään drinkkejä ja muuta pikkuhommaa. Olin kyl iha naatti 4 aikaa aamuyöstä kun baari meni kiinni. Jim tarjos mulle hommia ens seasoniksikin, jos vaan kiinnostusta olis! :D
Tässä meijän tie joka vei resortille!
tässä saaren keskustaa
meijän bungalovista kuvia
resortin raflasta
siellä ei ollut sähköä siis kun 18-22 joka päivä, muulloin mentiin kaasulla, akuilla ja kynttilänvalolla
Hippy Bar
käytiin pyörähtää Rainbow partyissä ja tytöt vähän maalattiin...
Meijän porukka, plus Tom ja Bao, Bao oli se joka loihti mulle tän tatuoinnin!
Ranongin bussiasemalta
pojat lähdössä takaisin Pak Chongiin, surulliset hyvästit... oli kyl niin outoo loppulomasta ilman niitä
sitte jotain puhelimesta löytyneitä kuvia
ja sitten pakolliset tuliais kuvat, joista osa ryövättiin multa viimesenä päivänä Bangkokissa tosin.... kannattaa olla varuillaan tuktukeissa!
ja sitte meijän pikku äksidentti mikä kävi kolmantena viimeisenä päivänä... Sanni ja Sanna vähän sekoili skootterin kanssa, jonka seurauksena kummanki tytön jalat auki ja tulehdukset niiihin ja antibioottikuurit. Mä sain sitte toimia omaishoitajana loppuloman :D pyörätuolilla kotiin!
Subscribe to:
Posts (Atom)